Kotona Suomessa ja arjessa jälleen. Loppu fiilistelyä.

Ihan ensimmäiseksi, reissu oli aivan mahtava!!! Kaksi viikkoa täysin muuta kuin normaalia harmaata arkea ja todellinen irtiotto henktiseen elämäntyyliin. (Tosin pakko myöntää, että lomailu oli tällä reissulla kaukana, sillä kun kerrankin pääsi Ranskaan, niin pakko oli käyttää joka minuutti hyväksi.)

Oli kuin kotia olisi tullut fiilis. Sen verran jo Ranskassa maata kuluttanut, että olo oli kuin kotonaan koko reissun ajan. Erityisesti nautin kun pääsin puhumaan ranskaa paikallisten kanssa ja käymään heidän kodeissaan ja näkemään heidän arkeaan.

Reissaaminen on helppoa vaikka tuntuukin hurjalta tehdä suunnitelmia ja ostaa junalippuja tms. jo Suomesta käsin. Ehdottomasti jatkossakin haluan tehdä kiertomatkan Ranskassa, erityisesti Normandian seutu on käymättä läpi. Myöskin pikkukaupunkeihin kannattaa mennä, sillä niissä monesti näkee sitä “aitoa” ranskaa. Esim Nizzassa paikalliset tuntuvat olevan hyvinkin kyllästyneitä turisteihin ja vaihtavat kielen englantiin heti jos yksi sana on hakusessa tai väärin lausuttu. Pikku kaupungeista taas saa etsimällä etsiä henkilöä, joka ymmärtäisi jotain muuta kieltä kuin ranskaa.

 

Viimeinen päivä Ranskassa

Viimeisenä päivänä olisin halunnut vaan chillata rannalla ja sinne suuntasinkin jo heti 10.00 maissa aamulla. Tietysti koko reissun sadekelit iskivät niskaan juuri kun olin päässyt rannalle ja sadetta kesti kahden tunnin ajan, joten se siitä sitten.

Iltapäivälla kävin pakkaamassa matkalaukun valmiiksi iltaa varten. Lento Suomeen lähti 20.30 ja perillä suomessa Helsinki-Vantaan kentällä olin keskiyöllä. Nizzan lentokenttä on tosi pieni ja lähtöaulassa ei ole kuin muutama pieni matkamuistoliike ja pari kahvilaa. Kahden tunnin venailu asemalla ennen koneen lähtöä tuntui pieneltä ikuisuudelta.

Lento oli hiukan pomppuisa, sillä alkumatkasta oli myrskytuulia. Ensimmäistä kertaa elämässä minulle osui lento, jolla näin kun kauempana olevat ukkosmyrskyt jylläsivät maan yllä ja salamat iskivät maahan. Näkymät olivat uskomattoman kauniit ja kerrankin näin salamat kunnolla aitiopaikalta ja tarpeeksi kaukaa, jotta ei pelottanut.

Viimeisen tunnin chillailu ja rantatoiminnan seurailua. Harmitti hirveästi että huomisin varjoliidon vasta tällöin, koska olisin halunnut kokeilla sitä ehdottomasti, jos olisin tiennyt että siihen olisi ollut mahdollisuus.

Aix-en-Provence hyvästelty ja nokka kohti Nizzaa

Huonosti nukutun yön jälkeen  (liian kuuma) koitti viimeinen aamu Aix:ssä ja oli aika hyvästellä ihana isäntäperheeni.

Muistona siitä, että ikkunatluukut=  le volet (joita meillä ei suomessa ole) kannattaa sulkea kunnolla sekä ylhäältä että alhaalta, minulle tuli 97 euron lasku rikkimenneen ikkunan korjaamiseen.

Varasin netistä suoran Flixbussin Aix:tä Nizzaan. Oli halpa bussi, noin 25 euroa. Isäntäperheeni vei minut kaupungin laidalla sijaitsevalle pysäkille ja odotteli kanssani 30min myöhässä olevaa bussia. Muuten matka meni rattoisasti ja yllätyksekseni bussi oli aivan täysi. Bussi pysähtyi Nizzan lentoasemalla, joka oli sen päätepysäkki mutta bussilla 98 pääsee suoraan Promenades des Anglais:ille, jossa majoitun Breakfest at Sophias majoituksessa.

Kyseessä on siis yksityishenkilö joka vuokraa yhtä huonetta asunnostaan. Aivan ihana oli päästä näkemään huippupaikalla olevassa, hienossa talossa oleva asunto. Yö oli mielestäni myös halpa, 50 euroa yö ja aamiainen oli tosi hyvä. Myöskin sijainti Promenades des Anglais:in vieressä oli aivan loistava. Joka paikkaan lyhyt matka.

Päivän kuljeskelin keskustassa, rannalla ja vanhassa kaupungissa. Koitin muistella viime visiittiä, josta on jo 13-vuotta, mutta kauheasti ei tullut mieleen enään dejavu kokemuksia. Mutta tietty Promenades des Anglais on pysynyt samana, vanha linnoitus vanhan kaupungin tuntumassa tms.

Täällä on myös vain 25 astetta lämmintä ja mereltä puhaltaa tuuli, niin vihdoin ei tukahduttavan kuuma olo. Koville otti Aix:ssä lämpötilat kun päivällä lähellä 40 ja yöllä 32 alkaen, ei tuulta, ei kunnon ilmastointia missään. Huh hellettä 🙂

Viimeinen päivä koulussa

Tänään oli viimeinen päivä IS:n kielikurssilla. Kurssin yksi parhaimmista asioista oli tavata erimaalaisia ja eri ikäisiä henkilöitä. Myöskin oli kiehtovaa tutustua opettajiin ja heidän arkeensa eri maissa.

Kurssin lopuksi saimme diplomit käydystä kurssista.

Viimeiset pari päivää olen chillaillut. Eilen kävimme isäntäperheen kanssa suurella padolla josta näki hyvin Saint Victorian vuoren. (La bagarre de Pimont).

Continue reading “Viimeinen päivä koulussa”

Saint Cyr de la mer

Kurssin jälkeen lähdin isäntäperheen mukaan uimaan merenrannalle Saint Cyr de la mer:in pikku kaupunkiin.

Aix:stä sinne oli matkaa n.50 km. Kyseessä oli pieni kaupunki/kylä joka oli levittäytynyt koko merenrannan pituudelle.

Aix:ssä on ollut näiden kahden viikon ajan todella kuuma, alkaen 39 päivällä ja yöllä 30. Normaalisti täällä ei ole näin kuuma, mutta nyt on ollut (tuuria) säiden suhteen. Mutta pakko myöntää, että alku innostuksen jälkeen korkea lämpötila jo hiukan ahdistaa, kun kokoajan on ‘veltto’ olo.

Merivesi oli ihanan virkistävää, ainoa miinus oli se että vedessä oli tosi paljon pientä roskaa, erityisesti männyn neulasia. Mutta kun ui syvemmälle niin ongelma poistuu.

Vinkkejä ranskan opetukseen

Ohessa koottuna muutamia nettisivuja ja ideoita ranskan opetukseen.

Tänään meillä oli elokuvien käyttö ranskan opetuksessa. Youtubesta voi kopioida esim. Clipconventer.cc avulla videoita koneelle ja ottaa sieltä sitten clippejä opetukseen. MP4+copier le site d’Internet+continue+télécharger. Elokuvista voi analysoida oppilaiden kanssa esim. elokuvan mainoksen, ottaa minuutin pätkä videosta kuullunymmärtämiseen, yrittää puhua juonesta tms.

Muuttama tunnettu ranskalainen bloggaaja: Norman , Joueur du Grenier (peli kommentteja), Bruce Benamran, Cyprien ja What the Gut.

Mainokset, lehdet tms.

Lyhyt kestoinen, 1-5min, nopeasti puhuttu TV-sarja. Esim. Bref. J’aime bien cette photo.

Les 7 jours sur la planete: TV5 monde. Tasoille A1 ja A2, B1 ja B2. Hitaasti puhuttuja uutisia ja videon alta löytyy usein linkki, josta voi ladata tekstin puheesta. Osasta videoita (videon yläpuolella) on tehty myös harjoituksia (kuullunymmärtäminen, puheharjoitus, sanantäydennystehtävä tms.). Ja tehtäviin saa myös oikeat vastaukset. Monesti samaan videoon on tehty kaikille tasoille omat tehtävät. Jos videoita käyttää opetuksessa pitää muistaa se, että videot uusiutuvat noin 2-viikon periodeissa.

Samalta sivulta löytyy myös test de connaissance du francais, jos haluaa arvioida kielitaitoaan.

RFI savoirs, les cléfs pour comprendre le monde en francais. Erityisesti osio apprendre et enseigner le francais. Sieltä Journal en francais facile. Täältäkin löytyy helppoja ja hitaasti puhuttuja uutisia ja niihin texti. Myös eritasoille olevia uutisia, joissa myös tärkeitä sanoja merkitty muistiin ja voi tehdä kuullunymmärtämisen lomassa a,b,c tehtävän. Myös opettajille suunnattu osio josta löytyy valmiita tehtäviä (tms, jotka voi ladata koneelle ja jakaa oppilaille).

Leboncoin.fr onlien shoppailuun. (jos oppitunnin aiheena shoppailu).

un jour, une question (1 jour, 1 question) Francetv. Lyhyitä videoklippejä. Lapset ovat esittäneet kysymyksiä, erityisen hyviä ala-asteelle, mutta tietty teemat ovat haastavia ja selitettyä ranskalaisesta näkökulmasta (kultturi). Videon jälkeen voi olla muutama kysymys videosta. Sivulta löytyy eri kouluasteille tehtäviä ja eri kouluaineisiin, matikka tms.

 

 

Les Calanques

Illalla lähdin viimeisellä laivalla katsastamaan paikallisen ‘luontonähtävyyden’ eli les Calanques. Suomeksi kalankit eli valkoiset kalkkikiviset jyrkänteet/kalliot.

Koska minulla ei ollut paljoa aikaa valitsin lyhyen kierroksen (2h,15min) jossa näimme kaksi tärkeintä jyrkännettä.

Laivamatka oli ihanan viilentävä ja ‘hyvällä’ tuurilla tuulen kääntyessä äkisti, voit kastua kokonaan kun laiva osuu isoon aaltoon ja tulee kunnon vesipärkäys.

Notre dame de la Garde

Kun pääsin pois vankilasta olikin jo päiväkävelyn aika. Kohteeksi otin kukkulanlaella sijaitsevan Notre Dame de la Garde kirkon.

Menin sinne kävellen, koska halusin nähdä maisemia samalla. Matka kesti noin 30min ja kukkulan huipuilla olin niin hikinen, että kun näin ekalla tasanteella Crypta sanan melkein kirmasin ilolla sinne (jos olisi jaksanut).

Kuinka ollakkaan kryptassa ilma oli lämpimämpi kuin pihalla, sillä siellä paloin satoja kynttilöitä ja turistit sytyttivät koko ajan uusia kynttilöitä. Hiki, hiki.

Onneksi huipulla tuuli mukavasti maisemia katsellessa ja itse kirkko oli viileä.

Kiekko oli koristeltu läpikotaisin seinämaalauksin. Erilaista siellä on katosta roikkuvat pikku puuveneet sekä lukuisat maalaukset jotka käsittelivät marenkulkua/laivoja tms.

Kirkon huipulla kohosi kullattu Notre Dame de la Garde patsas joka ylväästi vartioi ja suojelee sekä merta että Marseillen kaupunkia.

Marseille, encore une fois

Päivä meni aamusta iltaan Marseillessa puuhatessa. A, että on ihana kaupunki… 🙂 🙂

Heti ekana menin laivalla Chateau d’If saarelle jossa oli myös samanniminen linna/vankila.

Kyseinen vankila koostui kolmesta kerroksesta. Alhaalla on sellejä, joista yksi oli Alexander Dumasin kirjan mukaan Monte Criston kreivin selli. Kyseisestä sellistä löytyy myös ‘tunneli’ toisen vangin selliin, jossa Monte Criston kreivi vieraili kirjassaan.

Keskikerroksessa oli kanssa sellejä ja ylemällä tasolla pari isompaa huonetta. Sieltä pystyi myös ottamaan maisemakuvia ja kiivetä torniin vielä parempien maisemien perässä.

Ja lopuksi hauska fakta saaresta. Siellä on aikoinaan laiduntanut sarvikuono (lahja kuningaalle), jota uteliaat Marseillelaiset kävivät katsomassa. Mutta vasta Dumasin roomaanin myötä linnasta tuli kuuluisa.

La Camargue suistoalue ja les Saintes Maries de la Mer kaupunki

Arlesista suuntasimme La Camarguen suistoalueelle ja les Saintes Maries de la Mer kaupunkiin. Maisema muuttui todella tasaiseksi Arlesista lähdettyämme ja suistoalue oli yhtä suota, rämeikköä, kuivaa peltoa jossa kasvoi riisiä, auringonkukkia ja jopa suolaa saadaan tuolta alueelta. Todella erilainen maasto.

Camarguen alueella viihtyvät mm. Camargue rotuiset hevoset, flamingot ja jopa härät (ei alkuperäisasukkaita), joita käytettään härkätaistelussa. Kyllä, niitäkin vielä on olemassa, ja loppuun asti mennään härän kanssa. Valitettavasti. Camargue hepalla ratsastus olisi ollut helppoa (hepat oli valmiina satuloituna kaupungin ympärillä olevilla talleilla), mutta meillä ei ollut aikaa siihen.

Kaupunki on todella pieni (sen läpi kävelee 10min). Siellä on paljon erilaisia matkamuistomyymälöitä, joista voi ostaa paikallisia tuotteita. Kaupunki on rakennettu valkoisesta kivestä ja alue on mitä mainion kokoperheen lomailuun. Turvallinen, pieni paratiisi keskellä suistoa.

Kaupungin tunnuksena on ns. la Croix de Camarque, johon ei voi olla törmäämättä kaupungissa kulkiessa. Se koostuu kolmesta osasta, joista risti ilmaisee luottamusta, ankkuri toivoa ja sydän armeliaisuutta/hyväntekeväisyyttä.

Kaupunkin ainoa varsinainen nähtävyys on sen kirkko. Kirkosta löytyy pieni krypta säilytettiin Sainte Marien Salomé:n ja  Sainte Marie Jacobé:n jäänteistä. He ovat kyseisen kaupungin suojeluspyhimyksiä. Kryptan perältä löytyy paljon kynttiläalttareita sekä toinen hahmoista isona patsaana, joka on puettu vaatteisiin ja sen kaulassa on rukousnauhoja. Kirkoon mennessä pitää muistaa myös toivoa jotain, koska kuulemma toiveet toteutuvat.

Kaupungissa on myös pitkä rantalinja ja aivan sametinpehmeä hiekka merenrannalla. Merivesi oli kirkasta ja kovassa kuumuudessa oli ihana pulahtaa mereen uimaan. Ainoa miinus rannalla on se, että sieltä puuttuvat pukukopit. Yleiset vessat olivat onnettomassa kunnossa, paperi puuttui ja lukko oli rikki. 😀